Taru, yli kymmenen vuotta sitten Vaasaan kotiutunut valokuvaaja, elämän utelias havainnoija ja ikuinen oppija.


Olen äiti kahdelle ja vaimo teinirakkaudelleni, jonka kanssa olemme kasvaneet aikuisiksi ja vanhemmiksi yli 17 vuoden ajan.


Rakastan erityisesti syksyä, live-musiikkia, ihmisten erilaisia elämäntarinoita ja ajatuksia sekä niihin uppoutumista kirjallisuuden tai vaikka podcastien muodossa. Nautin kiireettömästä matkanteosta ja se on mulle itsessään melkein kuin lomaa. Ainoa "reality-sarja", jota seuraan on politiikka ja viimeaikoina oon innostunut monen muun tavoin avantouinnista.

Arkipäiväni kuluvat päivätyössäni varhaiskasvatuksessa ja tämä rakas sivutyöni kulkee mukana tärkeässä roolissa. Kuvaan pääasiassa miljöössä, teille rakkaissa paikoissa ja haaveilen studionurkasta omassa tulevaisuuden kodissa tai jossain kauniissa tilassa kaupungilla.


Olen kuvannut lapsesta saakka ja vielä lukioaikana haaveilin kuvaajan työstä. Tie vei ensin toisaalle ja haaveet muuttivat muotoaan. Vuosien lastensuojelu- ja varhaiskasvatustyön sekä omien lasten syntymän jälkeen valokuvaustyö löysi vihdoin paikkansa elämässäni ja nyt olen kuvannut teitä upeita asiakkaita aktiivisemmin jo yli viiden vuoden ajan.


Kuvaan lapsia, perheitä, rakkautta, vanhemmuutta ja ihmisyyttä katseella, joka on rakentunut elämänkokemukseni kautta: vuosista pitkässä parisuhteessa, arjen ylä- ja alamäistä naisena ja äitinä sekä työstä sosiaali- ja kasvatusalalla. Ajattelen muun muassa tämän kaiken muovanneen ja edelleen muovaavan ymmärrystäni erilaisista elämänvaiheista, tunteista ja tavoista olla ihminen.

kuvaaja sohvalla

Kuvauksissa tärkeintä mulle on rento ja lämmin ilmapiiri. Huumori, aitous ja kohtaaminen ovat kaiken ytimessä. Ammattimaisuus ei tarkoita mulle jäykkyyttä, se on heittäytymistä, hyväksymistä ja huomioimista. Lempeyttä ihmisyyttä ja erityisesti vanhemmuutta ja naiseutta kohtaan.


Mua kiehtoo erityisesti tunteet, se, miten ne näkyvät, välittyvät ja koskettavat. Rakastan vastavaloa, dokumentaarisuutta ja sitä, kun saan olla tilanteen reunalla, vain tarkkailemassa.

Pysäyttämässä niin pieniä hetkiä, jotka vasta kuvasta huomaat tapahtuneen. 


Lapsi-, pari- ja perhekuvauksissa nautin siitä, että voin luoda turvallisen ja helpon ilmapiirin ohjauksen avulla – niin, että kuvattavana on hyvä olla.


Toivon, että kamerani eteen päätyvät edelleen te kaikki elämää ihmettelevät, rakkautta rakastavat ja kuvamuistojen merkitystä fiilistelevät tyypit.